TimothyWilliamBraithwaite Maahan varisten.

Monipaikkaisuus - huolena ykkös-, kakkos-, kolmos- ja nelosasunnot

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ilmoitti vihdoin, että hallitus on helpottamassa vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi. Asia on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen jälkeen hallitusohjelmaan laaditut kirjaukset vielä tarkistetaan huolella, jotta ohjelman jatkokäsittely ei aiheuttaisi uusia hallituskriisejä. Ministeri ilmoittaa, että  ihmisillä tulee olla nykyistä enemmän vapautta ja helppoutta valita asuinpaikkoja sieltä ja täältä.  Ministeri tietää, myös, että jatkossa tullaan näkemään uusia digitaalisia ja teknologisia harppauksia, jotka antavan enemmän mahdollisuuksia ihmisten monipaikkaisuudelle.

Hyvä.

Asiaa kuuluu varmaan näin edistääkin, mutta joudun silti tunnustamaan oman ymmärrykseni tason jäävän alle hönkäsen pöläyksen:   "...valita asuinpaikkoja"? Eikös se jotenkin noin ole ihmislajilla iänikuisesti ollut - ainakin jos ei ole vänkätty väkisin toisen kotiin?  Ja jos ja kun minulle ihan hallitustasolta ilmaistaan, että tänä päivänä monipaikkaisuus on totta suurelle osalle kansalaisista ja että työtä tehdään usein toisella paikkakunnalla kuin missä vakituinen asunto sijaitsee sekä yleistyvät sähköiset palvelut eivät kysy enää kellon aikaa, hämmennyn vain lisää. Näinhän se on omalla kohdallanikin ollut jo pitkään. Mistä tässä on ihan oikeasti kysymys, missä jutun juju? Olenko sittenkään mukana samassa maailmassa?

Asunnottomuus

Eiköhän kakkosasunto-/kesämökkiseikkojen käsittelyyn kuluvat voimavarat (mietinnöt, lausuntokierrokset, säädöstoimenpiteet ym.) tulisi kuitenkin ensimmäiseksi panostaa oikeiden ongelmien korjaamiseen. Kesämökillä ympärivuotisesta asumisesta en ole tiennyt haittaa olevan, enkä ole nähnyt asuinpaikkatarkastajia huviloiden pusikoissa kytiksellä, enkä kuullut mahdollisia sanktioita moniasumisesta langetettavan yhdellekään kansalaiselle (vankikarkurit poislukien). Ykkösasuntoakin vailla olevien suomalaisten määrä on onneksi vähenemässä (kiitos sosiaaliturvan sekä sukulaisten ja tuttavien), mutta edelleen heitä on vuodenajasta riippuen 7 000 - 10 000 henkilöä (kokonaisia perheitä n. 500) ja tiedän ainakin muutamia tapauksia, joissa kovalla pakkasella kerrostalon kellariin hakeutuneelle asunnottomalle on ihan poliisipartion toimin tehty häätö "miinusykkösasunnostaan" sakkojen ja murtosyytteiden kera. 

Edellä esitetyt tilastoluvut eivät saisi koko väkilukuun verraten  suhteellisesta pienuudesta huolimatta hämätä. Asunnottomuus on yksi kurjimmista kokemuksista, mitä ihminen voi kokea (muistan omat nuoruuden kulkurivuoteni, jotka tosin olivat pitkälti omavalintaisia). Asunnottomat ovat usein jatkuvassa hengenvaarassa (ryöstöt, itsemurhat, paleltumiskuolemat yms.)  ja huomatkaamme vertailun vuoksi: media saa aikaiseksi suuren lööpin jo yksittäisestä hengenmenetyksestä tai suurelle yleisölle tuntemattoman henkilön  selittämättömästä katoamisesta jopa 50 vuoden takaa, jos oletuksena on ollut jokin muu aiheuttaja kuin asunnottomuus.

Muuten: YK:n tilastojen mukaan yli 3 miljardia ihmistä ei asu ykkös- eikä kakkostaloissa - ei taloissa ollenkaan.

https://www.youtube.com/watch?v=NTymtAbaG08

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat